Julkinen Hallinto
Julkinen hallinto muodostaa suomalaisen yhteiskunnan kivijalan. Alalla työskentelee ihmisiä kunnissa, valtiolla ja muissa julkisissa organisaatioissa monenlaisissa tehtävissä – hallintovirkailijoista asiantuntijoihin, esihenkilöihin ja johtajiin. Työt voivat liittyä esimerkiksi lainsäädäntöön, hallintoon, asiakaspalveluun, suunnitteluun tai viranomaisvalvontaan.
Palkat julkisella sektorilla määräytyvät pääosin työehtosopimusten (kuten KVTES, OVTES, VES) ja tehtäväkohtaisten vaativuustasojen perusteella. Tämä tuo läpinäkyvyyttä, mutta voi samalla myös rajoittaa yksilöllistä palkkakehitystä verrattuna yksityiseen sektoriin. Palkkakehitys tapahtuu usein vuosittaisen arvioinnin tai tehtävämuutosten kautta.
Julkisessa hallinnossa korostuu työn vaikuttavuus ja yhteiskunnallinen merkitys. Monille työntekijöille tärkeää on vakaus, säännölliset työajat ja hyvä työ- ja perhe-elämän tasapaino. Vaikka palkka ei aina kilpaile yksityisen sektorin kanssa, kokonaispalkitseminen (kuten lomat, työsuhde-edut ja eläkejärjestelmät) voi olla kilpailukykyinen.
Palkkavinkkaaja auttaa julkisen hallinnon työntekijöitä ymmärtämään, miten heidän palkkansa muodostuu, mitä mahdollisuuksia on vaikuttaa omaan ansiotasoon ja miten perustella esimerkiksi vaativuusluokan nostoa. Tarjoamme myös konkreettisia neuvoja tilanteisiin, joissa työnkuva on muuttunut, mutta palkka ei ole seurannut mukana.
-
Kansanedustajan Palkka Suomessa
Mikä on kansanedustajan palkka vuonna 2024? Tässä artikkelissa pureudumme kansanedustajien ansioihin, lisävastuista maksettaviin korvauksiin, kulukorvauksiin sekä muihin työetuihin. Saat myös tietoa avustajien palkkatasosta ja tuloihin vaikuttavista tekijöistä.